Lastenruoista

Toinen uutiseen pohjautuva blogikirjoitus putkeen. Meikä on ajan hermoilla tai sitten mulla ei vaan ole mitään omaa sanottavaa. Tällä kertaa ajattelin pikkuisen pureutua somessa paljon pyörineeseen artikkeliin lastenruokien ravinneköyhyydestä.

Me valmistettiin alkuvaiheessa Pyryn ruoat kokonaan itse. Nyt ollaan jo hetken aikaa ihan vaan monipuolisuuden ja helppouden nimessä annettu kaupan valmisteita. Kyllä se tuolta pakkasesta edelleen syö meidän itse tekemiä, soseuttamia ja valmistamia mössöjä, mutta suurin osa ruoista on pelottavien monikansallisten ällöfirmojen tuotteita. (En oikeasti ole sitä mieltä, että suurten monikansallisten firmojen tuotteet on automaattisesti pahoja asioita. Enkä sitä, että kaikki suuret monikansalliset firmat ovat itseisarvoltaan pahoja.)

Mutta koska artikkelissa puhutaan siitä kuinka asioista ei saa puhua tai koetaan syyllisyydentunnetta ym. niin otetaan homma kohta kohdalta tarkasteluun. Teen tarkastelun aika pintapuolisesti ihan vaan perusgooglailulla, koska kello on jo aika paljon ja yritän saada kirjoituksen vielä tämän päivän puolella esille.

1. Lasten purkkiruoka on ravinneköyhää.

Lasten purkkiruokia on paljon erilaisia. Niitä valmistetaan monin eri tavoin. Kirjoittaja kertoo kuinka suuri osa ruoista on suurimmaksi osaksi vettä. Suomalaiset pakkausmerkinnät vaativat merkitsemään ruoka-aineet siinä järjestyksessä kuin niitä valmiissa tuotteessa on. Jos siis ensimmäisenä mainitaan vesi (suuri sinappikohu parin vuoden takaa.) niin ehkä vanhempana voi silloin miettiä mitä tuote eniten sisältää. Toisaalta taas esimerkiksi meidän aikuisten käyttämistä tuotteista aika monessa niissäkin on vettä suurin osa. Siinä olen kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä, että vanhemmat ovat vastuussa lapsensa ruoasta. Tämä pätee hyvin pitkälle lapsen ja nuoren ikään, ei vain vauvaiässä.

2. C-vitamiinin laadulla on väliä.

Kirjoituksessa väitetään, että synteettinen ja luonnollinen C-vitamiini eroaisivat jotenkin siinä, miten elimistö käyttää niitä. Tässä mennään nyt jo ensimmäisen kerran ihan kunnolla metsään. Kunnon lähdeviitteiden sijaan laitetaan ylimalkaista tietoa siitä, että tiedetään kuinka niillä on eroa ja kuinka nykyään "tiedetään" että synteettinen C-vitamiini ei imeydy yhtä hyvin kuin luonnollinen. Kuitenkin kliiniset tutkimukset väittävät ihan päinvastaista. (Oregonin yliopiston tutkimus) (Yhdysvaltojen terveyskirjaston tutkimus)

3. Lasten purkkiruoka ei sisällä mikroravinteita.

Tässä väitteessä on ilmeisesti käytetty tuota Kansanterveyden laitoksen julkaisua, jonka kirjoittaja liitti lähdeviitteeksi tekstiinsä. Siinä vaan jokaisessa kohdassa huomioidaan se, että mukaan ei ole laskettu imetettyjen lasten äidinmaidosta saamia ravinteita. Suurin osa lapsista nimittäin saa joko äidinmaitoa tai korviketta tai kaupan lehmänmaitoa, ei suinkaan purkkiruokaa. Toki tämä voidaan hienosti väistää kirjoittamalla lause tyyliin "Mikäli lapsi syö pelkästään purkkiruokia on todennäköistä, että hän saa alle viidesosan suositellusta määrästä magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä, rautaa ja muita mineraaleja.". Niin... On siis todennäköistä, ehkä, saattaa olla. Mutta ei muuten anneta näistä mitään tarkkoja viittauksia. Koska on kuitenkin todennäköistä, ehkä.

4. Lasten purkkiruoka säilyy vuosia.

Niin... niinkuin iskukuumennetut tuotteet tyhjiöpakkauksessa tekevät. Sokeri ja hunaja säilyy ihan sellaisinaan tuhannen vuotta. Riisi voi säilyä hyvissä olosuhteissa parisataa vuotta. Pitkä säilyvyys ei siis automaattisesti sellaisenaan tarkoita surkeaa ravintoarvoa tai pahaa asiaa. Hunaja taitaa jopa olla jonkinlaisen superfoodin asemassa.

5. Syitä purkkiruoan käytölle.

Väsymys, tietämättömyys, luottamus ulkopuolisiin tahoihin... Vau. Aika rankkaa on ollut, ikävä kuulla. Meillä käytetään näitä tuotteita, koska ne on äärimmäisen helppoja, maistuvia ja kulkevat hyvin vaikkapa lenkillä mukana. Enkä koe asiasta sen suurempaa syyllisyyttä. En edes, vaikka tämän tekstin kirjoitankin ;)

6. Neuvoloissa mainostaminen

Kyllä meillä on ollut niin montaa erilaista mielipidettä näistä jutuista, että en ihan täysin yleistäisi mainostamista. Terveydenhoitaja on kuitenkin suoraan väittänyt niiden olevan kaikella tavalla pahoja asioita. Jos tuota kyseistä terkkaria olisi kuunnellut niin oltaisiin tehty jonkinlainen liitto itse saatanan kanssa kun omatekoisista valmiisiin hypättiin.

Onko neuvoloissa sitten mainoksia? Voi olla. En ole itse asiaa huomannut, mutta mainontaa varmaan tehdään siksi, että se toimii. Koska en kuitenkaan itse koe millään tavalla tulleeni painostetuksi tässä asiassa vaan päinvastoin, niin en voi ottaa asiaan enempi kantaa. Onko eettistä mainostaa neuvolassa? Onko eettistä mainostaa lastenohjelmissa? Onko eettistä mainostaa pikaruokalassa? Slippery slope, varsinkin jos kirjoittaja penää vanhempien vastuuta. Pienen lapsen vanhempana oleminen ei automaattisesti tee ihmisestä heikompaa, vastuuttomampaa, herkempää vaikutteille tai tyhmempää. Jos tekee niin tutkimustulosta pöytään.

7. Purkkiruokien valmistus.

Meidän tämänhetkin suosikki, Nutricia Muksu Hedelmähyvä on valmistettu Tsekeissä. Banaani on aika varmasti EU:n ulkopuolelta, joka kirjoituksessa jotenkin on automaattisesti pahasta. Mä luotan suomen neuvolajärjestelmään, mutta itse asiassa luotan vielä enemmän Suomen elintarvikevalvontaan. Meillä on mihin tahansa maailman maahan nähden aika tiukat standardit. Joten mulla ei ole syytä epäillä, että Tsekeissä valmistettu tuote olisi jollain tavalla pahasta. Sveitsiläinen suklaa, ranskalaiset viinit, brasilialainen kahvi. Moni tuote maailmassa on sellainen, että on laadultaan niin hyvää, että viedään ihan ympäri maailmaa. Miksei siis vauvanruokaa voitaisi valmistaa muualla ja tuoda tänne?

8. Loppukaneetti

"Lasten purkkiruoka saattaa toimia välipalana tai muun ruoan ohessa mutta ravintoa tai ruokaa se ei ole. Lapsilla on pieni mahalaukku ja ne tarvitsevat ravinnetiheää, laadukasta ruokaa. Purkkiruoat ovat kaikkea muuta. Pahimmillaan pääraaka-aineina ovat vesi ja tärkkelys, sekä kattaus raaka-aineita EU:sta ja EU:n ulkopuolelta, valmistusmaan ollessa jossain päin EU:ta."

Purkkiruoissa on eroja. Pahimmalla ja parhaalla on suuret erot. Eu:sta ja EU:n ulkopuolelta ei automaattisesti ole paha. Siinä mun loppukaneettini. En väitä missään tapauksessa, etteikö tuore ruoka olisi hyvää. En edes väitä, etteikö se olisi parempaa. Väitän kuitenkin, että nykyinen terveysintoilu viedään äärimmäisyyksiin, jossa lopetetaan faktoista välittäminen oman aatteen kiillottamiseksi. Se on asia, josta en tykkää.

Faktoja pöytään luotettavista lähteistä ja meikä vaihtaa kelkkaa välittömästi. Siihen asti luotan Suomalaiseen elintarvikevalvontaan ja omiin valintoihini, vaikka se olisi kuinka nykyajan superterveyslähimegaterveysajatuksen vastaista.

Olen muuten sitä mieltä, että kun lauantaimakkarasta poistettiin natriumglutamaatti niin siitä tuli ihan hemmetin pahan makuista. Miksei mun sukupolveni ole kaikki jo kuolleita niistä lisäaineista, joita meille syötettiin?