Tää on kaikille teille, puistossa tai bussissa kommentoijille, vihaaville ja katkerille

Tää on kaikille teille, puistossa tai bussissa kommentoijille, vihaaville ja katkerille. 

Tää on teille, jotka katsoo mua vihaisesti kun lapseni syö ruokaa McDonaldsista. Teille, jotka tuntee olonsa vihaiseksi mun lapseni ruoasta. Teille, jotka ootte paheettomia ja tuomareita. Teille, joiden oikeus on loukkaantua jostain näin turhasta.

Tää on teille, jotka kommentoi kun mun neliviikkoinen on mukana kaupungilla. Teille, jotka kertoo liian kovaan ääneen kaikista tarttuvista taudeista. Jopa sun kaveris häpeää sua, katso sitä. Se yrittää keskittyä ihan muuhun, ei haluu olla osa sun häpeämistä.

Tää on teille, joille toisten lapset on taakka tai murhe. Kaikille teille, jotka kokee tarvetta kertoo oma mielipide. Ei tarvi, anna olla. Ei kukaan tarvi tai halua sun katkeruuttas kokea. Ei sitä kukaan haluu jakaa. Jos on pakko auttaa, auta ja nosta meidän vaunuja. 

Tää on teille, jotka on vaan niin paljon parempia. Teille, jotka eivät koskaan kokeneet mitään ongelmia. Teille, jotka ette muista, että kaikki ollaan ihmisiä. Menkää itseenne, vuolkaa kultaus pois niistä muistoista. Siellä oli itkua, raivoa ihan tavallisia asioita.

Tää on teille, jotka netissä jaksatte päivästä toiseen kiusata. Jotka jaksatte jauhaa toisianne tai koko maailmaa vastaan. Teille, joille jokainen muu on vihollinen, ahdistava tai vaan liian erilainen. Teille, jotka aiheutatte pahaa, joka kerta enteriä painaessanne.

Tää on teille, jotka ei usko tähän päivään, ihmisiin tai elämään. Tää on kaikille niille, joille on vain yksi tie tai totuus. Kaikille niille, jotka katsoo taaksepäin ja haikailee sitä. Kaikille teille, jotka ei pysty näkemään kaikkea sitä mikä meillä ja teillä on tosi hyvää.

Tää on teille, jotka tuhahtelee bussissa jo ennen kuin mun lapsi ehtii huudahtaa. Kun se kiljaisee niin se oikeuttaa sun aikasemman asentees. Jos se onkin hiljaa ihmettelet, kuinka hyvä tuuri sattuikaan. Se ei oo tuuri eikä se oo siunaus. Se on elämää, se on lapsuus.

Tää on kaikille teille, jotka luulee, arvelee, olettaa tai juoruaa. Teille, jotka puhuu kaikille muille. Tää on teille, jotka ei kysy tai puhu vaan käskee ja kritisoi. Tää on teille kaikille, joiden päässä meidän tekemiset aiheuttaa vaan ei noin tai oi voi. 

Tää on kaikille teille joita ahdistaa me ja meidän tekemisemme. Tää on kaikille teille, jotka vois joskus miettiä mitä sanoo tai edes miten sanoo. Tää on ylipäänsä kaikille teille, jotka vois joskus miettiä jotain ylipäänsä. Teille, jotka ei vaan pysty.

Mut on tää myös muille.

Tää on kaikille teille rakkaille, jotka jakaa lämpöä ja ajatuksenne. Tää on teille, jotka kestää meitä just sellaisina kun me ollaan. Kaikille teille, jotka tarjoatte apuanne, ettekä omia kullattuja arvojanne. Te ootte parhaita, huippuja, en aina muista, mutta nyt sanon sen kaikille teille. Kiitos.