maanantai 25. tammikuuta 2016

Isä taitaa tietotekniikan

Laitoin palautetta WWF:lle.

Tosi vihaista palautetta. Se koski heidän asiakaspalvelunsa toimintaa, jossa oli ihan suoraan joko valehdeltu mulle tai sitten ei osattu tehdä yksinkertaisia asioita. Se oli oikeasti aika vihaisesti iltamyöhään kirjoitettu viesti. Hirveä avautuminen suorastaan, kaikkine kliseineen, kuinka olen viistoista vuotta jo tukenut kyseistä järjestöä jne.

Loppuun vielä tiukka ilmoitus, että en kyllä todellakaan aio jatkaa tukemista, jos kerran ei pystytä pitämään omia lupauksia tai edes puhumaan suoraan. Ja taisinpa toivottaa vielä hyvää jatkoa. Ihan oikeasti siis toivotin hyvää jatkoa enkä sentään painumaan mihinkään.

Ehkä ei olisi pitänyt kirjoittaa niin vihaisesti ja tuohtuneena. Ehkä olisi pitänyt tiedustella asiasta ihan sillai rauhallisesti, mutta kun ärsytti muutenkin moni asia niin piti sitten päästä purkamaan sitä johonkin ja mikäs sen parempi kuin hyvää tekevän kansainvälisen järjestön nimetön asiakaspalvelutyöntekijä, joka joutuisi lukemaan mun vuodatukseni.

Enkä muistanut koko asiaa sen enempää, kun seuraava aamu koitti.

Enkä seuraavanakaan päivänä. Enkä sen jälkeisinä päivinä.

Tänään kyseisen palautteen lähettämisestä taisi olla neljä arkipäivää. 

Puhelin soi illalla, kun Pyry katseli siitä videoita iltapalan kesken. Katoin, että jostain 09-alkuisesta numerosta soitetaan ja ajattelin, että on varmaan puhelinmyyjä. Koska kuitenkin joutui Pyryn videonkatselut keskeyttämään niin samahan se oli vastata. 

Soittivat siitä palautteesta. Oli tosi ystävällinen ihminen. Ihan äärimmäisen asiallisesti hoiti homman alusta alkaen. Kiittivät siitä, että olen ollut lahjoittajana. Kertoivat tarkastaneensa kaikki hommat. 

Sitten kysyivät kohteliaasti, että kun palautteessa mainittiin erikseen WWF, oliko sen ollut tarkoitus päätyä UNICEF:lle. 

Ei ollut.

Seuraavan kerran kirjoitan palautteeni harkiten, virkeänä tai ainakin tarkistan miltä sivulta olen palautetta lähettämässä.

Ihan vähän hävetti. 

Sillai pikkusen.

Anteeksi Suomen UNICEF.
 

0 comments: