tiistai 22. joulukuuta 2015

PISA-romahduksen syiden kuva leviää netissä - pohdiskelua osa 1


Tämä teksti on nyt taas parin vuoden tauon jälkeen levinnyt paljon sosiaalisessa mediassa. On mielenkiintoista, että kun se pari vuotta sitten levisi lähinnä tuttujen opettajien seinillä ja twiiteissä niin tällä kertaa myös yrityspomoja, poliitikkoja ja muita "huolestuneita kansalaisia" on ollut ottamassa kantaa asiaan.

Ari Uotila kirjoitti tekstin alunperin Opettaja-lehteen 50/2013, josta se aika nopeasti levisi eteenpäin. Nyt jostain syystä samainen kuva on sitten löytänyt tiensä taas jakoon.

Peruspremissihän tässä tekstissä on vanha tuttu "Nuoret on ihan hirveitä ja nykynuoret pahin sukupolvi, joka koskaan on ollut olemassa". Joku voi väittää olevansa "realisti" tai pyytää ihmisiä kokeilemaan yläasteen opettajan työtä nähdäkseen sen arjen, jossa opettajat työskentelevät, mutta kyllä tässä on joko ihan suoraa katkeruutta, väsymystä, inhoa ja jopa jonkinasteista vihaa työtä ja oppilaita kohtaan.

Siitä on sitten helppo asennoitua löytämään niitä ongelmia. Ja ongelmathan löytyvät kaikki koulun ja opettajien ulkopuolelta. Peiliin ei tarvitse katsoa, koska me opettajat olemme pyhistä pyhimpiä ja yksinkertaisesti tehdään nyt jo kaikki hommat täydellisesti ja vielä tuhat ylimääräistä siihen päälle.

Mutta ovatko nämä syitä PISA-romahdukseen? Matematiikan osaamisessa tapahtui kahden edellisen tutkimuksen välillä hyvin selkeä pudotus. Se oli niin iso, että jotain eroa varmasti on. 

Erityisesti on tippunut korkeimmille 5. ja 6. tasolle sijoittuvien oppilaiden määrä. Se on laskenut jopa 7% edellisestä 2003 matematiikkaan painottuneesta tehtäväpaketista. Lasku on siis ollut merkittävä. 

Lukutaidossa ja luonnontieteissä on myös tapahtunut tulosten laskua, mutta niissä tuloksen lasku on huomattavasti vähemmän merkitsevää.

Syyt eivät kuitenkaan ole Uotilan mainitsemassa listassa. Sen sijaan kun lukee tutkimuksen raporttia, voidaan sieltä poimia ihan selviä syitä tähän tulokseen. Otan vielä erikseen nopeaan tarkasteluun Uotilan väitteet erikseen, mutta käydään ensin läpi oikeita syitä tähän niin kutsuttuun romahdukseen.

1. Matematiikan osaamisen kärki on kaventunut. 

Tähän Uotilan muutama teesi itse asiassa sopii. Meillä usein tasapäistetään ja edetään ryhmämuotoisesti aukeama kerrallaan, tehtävä kerrallaan, mekaanisista soveltaviin jne. Tämä turhauttaa taitavia ja perustason oppilaita, enkä ole varma sen hyödyistä matematiikkaa hitaammin opiskelevienkaan opiskelulle. Kyllä oppilas tietää, jos hän on "syy matikan hitaaseen etenemiseen". 

Meillä pitäisi jo alakoulun puolella ehdottomasti pyrkiä siihen, että lahjakkaat ja taitavat oppilaat voisivat edetä oppiaineissa nopeammin ja laajemmin kuin muut. Sen tulisi olla systemaattista ja jatkuvaa oppimisen ja opiskelun tukea ja jatkua myös yläkoulussa. Tässä kohtaa Uotilan kaltaiset syiden muualta kuin opettajista löytävät ihmiset tosin usein nostavat kädet ilmaan ja toteavat "Ei minulla ole aikaa" tai jotain muuta yhtä hyödyllistä. 

Matikan huipputason nostaminen takaisin korkeammalle tasolle vaatii työtä ja uusia tapoja toimia. Se ei vaadi sitä, että oppilaiden työmoraalia kyseenalaistetaan kyseenalaistamatta omia metodejaan tai toimia.

Kun huipputulokset romahtavat, keskiarvo romahtaa selkeästi alaspäin, koska muutamakin erittäin korkea tulos nostaa perustuloksen keskiarvoa merkittävästi.

2. Suomessa on alkanut näkyä sosioekonomisten ryhmien erot selvemmin kuin aiemmin.

Suomessa koulutuksen tasa-arvo ja peruskoulujen keskinäinen tasa-arvo on hämmästyttävän korkealla. Meillä voi pärjätä missä tahansa koulussa ja opetuksen taso tutkimuksen ja muiden vastaavien tutkimusten mukaan on suhteellisen tasalaatuista joka puolella. 

Sosioekonomisten taustojen suhteen eroa on kuitenkin muodostunut ja tämä ero on kasvanut pikkuhiljaa jo vuodesta 2003. Tätä asiaa tutkitaan paljon Suomessa, mutta ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen yhdistelmä koulutuksen arvostuksen puutetta, kyvyttömyyttä tukea ajallisesti tai opillisesti lapsen opiskelua ja yleiset kodin sosioekonomiseen statukseen liittyvät ongelmat.

Sosioekonominen status näkyy myös usein oppilaan mielenkiinnossa, motivaatiossa, asenteessa ja minäkuvassa, joiden voidaan kaikkien katsoa vaikuttavan koetuloksiin. Sen sijaan matematiikka-ahdistusta tai matematiikan inhoa ei Suomessa juuri koettu.

Sosioekonominen tausta näkyy erityisesti poikien kohdalla samoin kuin alueellinen eriytyminen opiskelussa. Tyttöjen tulokset ovat huomattavasti tasaisempia riippumatta alueesta tai sosioekonomisesta taustasta. Poikiin nämä kriteerit ja opetuksen tasalaatuisuus vaikuttavat huomattavasti enemmän.

3. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yliedustus PISA-kokeessa.

Suomessa tehtiin tietoinen päätös tutkia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista vuoden 2012 PISA-kokeessa. Niinpä maahanmuuttajataustaisia oppilaita otettiin yliedustus kokeen tekijöihin. 
PISA-kokeet ovat rakenteeltaan hyvin paljon kielellistä osaamista painottavia myös luonnontieteiden ja matematiikan osalta. Suomea muuna kuin äidinkielenään puhuvien oppilaiden osaaminen oli heikompaa kaikissa tasoluokissa, joten voidaan vetää yhteys nimenomaan kielen osaamisen ja tuloksen rinnalle verrattuna pelkkään maahanmuuttajastatukseen.

Yleisesti ottaen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskitulos oli huimat 98 pistettä heikompi kuin suomea äidinkielenään puhuvien, joten tämä on ollut osaltaan tuomassa laskua keskiarvoon, kun maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli ryhmässä noin 15% kaikista oppilaista. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita perusopetuksessa on noin 4,9%. 

Tällainen yliedustus testissä, jossa äidinkielen merkitys on olemassa, vaikuttaa merkittävästi tulokseen.

Tästä voit käydä katsomassa eri tehtäviä ja miettiä onko suomen kielen vahvalla osaamisella merkitystä niiden tekemisessä omasta mielestäsi.

Yksi esimerkki alla.

"Suunnilleen kuinka pitkä köysi leijapurjeeseen tarvitaan, jotta se vetää laivaa 45°:een kulmassa purjeen ollessa 150 m:n korkeudella, kuten viereinen kaavio osoittaa?"

https://ktl.jyu.fi/pisa/tehtavamappi/purjelaivat.pdf 

EDIT: Huom. Tämä vertailuluku nähdään vain suorissa tuloksissa. Tulosten tulkinnassa ja tutkimuksessa on tehty painotus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrästä, joten pelkästään tämä ei selitä yksin yhtään mitään. Sillä on vaikutusta, mutta se ei selitä yhtään mitään.

EDIT2: Minulle huomautettiin, että painotus on tehty jo lukemiini julkaisuihin ja siitä myös tiedotetaan julkaisussa, josta löysinkin seuraavan tekstin.

"Ruotsinkielisiä oppilaita otoksessa oli 1753 ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita 2426. Näiden ryhmien yliotosta hyödynnetään monipuolisesti kansallisissa erityistarkasteluissa. Tutkimuksen kokonaistulokseen ryhmien  yliotostaminen ei vaikuta, sillä kansainvälisissä vertailuissa ryhmien painoarvot palautetaan tilastollisin keinoin vastaamaan niiden todellisia osuuksia perusjoukossa." 

Tämä siis tarkoittaa, että itse asiassa maahanmuuttajien osuus tuosta tiputuksesta on korkeintaan muutama piste ja se ei ole tilastollisesti niin merkittävä kuin itse aineistoa tulkitsemalla luulin itsekin sen olevan.

Pitää aina korjata virheensä kun niitä tulee. Pahoittelut tästä.

4. Kyläkoulu ei ole autuaaksi tekevä.

Alueelliset erot korostuivat jälleen kerran kokeessa erityisesti kaupunki- ja maaseutukouluja verrattaessa. Erot olivat pienemmät muutenkin tiivimmin asutetuilla alueilla Etelä-Suomessa. Harvaan asutuilla alueilla kaupunkikoulut ja suuret yksiköt pärjäsivät pieniä paremmin.
Pieni kyläkoulu ei ole itsestäänselvästi parempi tapa opiskella tai oppia. Sillä on varmasti omia alueellisia ja yhteisöllisiä hyötyjä, mutta opiskelijan oppimisen kannalta se ei välttämättä ole paras mahdollinen. Erityisesti heikossa asemassa oppimisen suhteen oleva opiskelija saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa tukea. Toisaalta myös ylöspäin eriyttävä opetus voi olla vaikeampaa pienessä, resursseilta usein heikommassa oppilaitoksessa.

Olen itse ollut aina sitä mieltä, ettei koulun koko ratkaise oppilaan kykyä oppia tai sitä voiko koulu olla yhteisöllinen. Merkittävää kyläkoulujen kohdalla tulisikin olla järkevä koulumatka ja koulupäivän pituuden pysyminen järkevällä tasolla. Nämä ovat asioita, joiden on ihan tutkitusti todettu vaikuttavan oppimiseen. 


_________________________________________________________________


Joo tulihan siinä jo analyysia kirjoitettua taas. Ehkäpä siis jätän tuon listan arvioinnin toiseen postaukseen ja mietin erikseen, mitä me sitten voitaisiin tehdä. Joten tehdään tästä siis osa yksi kaksiosaiseen postaukseen ja laitetaan toinen osa ulos, heti kun sen saa tehtyä valmiiksi.

Ratkaisukeskeisyys on tärkeää, mutta tulipahan nyt ainakin avattua, että ei ne syyt ole aina ihan niin yksinkertaisia kuin me kuvittelemme. Usein ne syyt ovat kuitenkin löydettävissä ihan analysoimalla dataa ja pyrkimällä tutkimaan oikeasti tilastoja, tuloksia ja tutkimuksia vihaisen mututuntuman sijaan.

Jotta seuraavan postauksen kimppuun.

Lähteet: 

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/pisa09_julkaisu.html?lang=fi
https://ktl.jyu.fi/pisa/tulokset 
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/12/pisa.html
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PISA12.html
https://ktl.jyu.fi/pisa/esimerkkitehtavia
http://bulletin.nmi.fi/article/maahanmuuttajataustaisten-oppilaiden-koulupolut-oppilaiden-kokemuksia-koulunkaynnin-kannalta-merkityksellisista-asioista/

0 comments: