Neuvolajuttuja

En muista tarkalleen montako terveydenhoitajaa on tavattu Liisan raskauden aikana ja Pyryn syntymän jälkeen. Espoon ajatus on se, että jokaisella äidillä ja lapsella olisi oma terveydenhoitaja johon luodaan jonkinlainen luottamussuhde ja joka on mukana lapsen kasvussa ja perheen elämässä oman työnsä puolesta.

Ei onnistunut meidän kohdalla nimittäin. On meille nimetty terkkari. Tosi kiva, nuori nainen, joka vaikuttaa ihan fiksulta terveydenhoitajalta. Ollaan nähty hänet kolmesti. Saman verran on Liisa nähnyt jotain toista terkkaria. Lääkäri on ollut aina eri. Näiden lisäksi ollaan saatu varsin kattava läpileikkaus eri neuvoloiden terveydenhoitajista ihan alkuraskaudesta asti.

Se mikä tässä on ollut hauska huomata, kun ei ole sitä omaterkkaria oikeasti käytännössä ollut on se miten paljon sitä saattaisi elää yhdessä totuudessa, jos olisi se terkkari ollut.

Tähän mennessä nimittäin terveydenhoitajien mielipiteet on eronnut merkittävästi toisistaan ainakin seuraavissa asioissa.

- vauvan ruokailu (Meinasin kirjoittaa vauvan syöminen, mutta siitä lienee kaikki samaa mieltä.)
- imettäminen
- nukkuminen
- sylissä pitäminen
- istuttaminen
- peseminen
- jne.

On hauska huomata miten poteroissaan jotkut ovat. Toiset taas menevät selkeästi enemmän sellaisella "Mikä teidän perheestä tuntuu hyvältä teidän lapselle niin on varmastikin ok" -mentaliteetilla.

Mulla ei oo kauheasti pahaa sanottavaa yhdestäkään ihmisestä, jolla me on käyty. On kuitenkin ollut hauska huomata miten kaikki ovat jotenkin olettaneensa, että se on jotenkin poikkeustilanne kun on ollut uusi ihminen meidän kanssa. Sairaalassa kun Pyry syntyi keisarileikkauksella sanoi kätilö, että tämä on meille erikoinen tilanne mutta heille ihan rutiinia. Ehkä meillä on nyt sama tilanne vähän eri näkökulmasta.

Pitää tarkistaa siitä neuvolakirjasta ja tietojärjestelmästä kunhan tuo Kanta tulee käyttöön, että montako tyyppiä meitä on tuon lapsen kanssa Espoon kaupungin puolesta neuvonut. Aika monta ajatusta, ohjetta, neuvoa ja mielipidettä on saanut sulatella.

Nyt kuitenkin sovelletuin ohjein eilisen neuvolan jäljiltä kaveri nukkuu tuolla sängyssä pidempiä unia kuin moneen viikkoon. En tiiä kenelle tästä kiitos. Ehkä kuitenkin Liisalle, joka sovelsi ohjeet justiinsa Pyrylle.

Oikeasti lienee kysymys kuitenkin tuurista. Ja jos yhtään katsoo aiempaa elämää tai vaikkapa edellisiä kirjoituksia kuten tätä niin ehkä olisi vain pitänyt olla kirjoittamatta koko asiaa mihinkään esille.

Seuraava neuvola-aika on sitten heinäkuussa. Taas on joku uusi tyyppi, mutta Tapiola on jo mulle nyt yhtä tuttu kuin Matinkylä.