sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

6kk vai puoli vuotta?

Pyry syntyi 26.1. ja oli suurinpiirtein helmikuun toiselle viikolle päiviä vanha. 28.1. kaksi päivää, 31.1. viisi päivää jne.

Kun tuli kaksi viikkoa täyteen niin alettiin puhua viikoista. Viisiviikkoinen, kakstoistaviikkoinen, viisitoistaviikkoinen jne. Kesällä se sitten muuttui ehkä tossa toukokuun lopulla, jolloin viikot muuttui kuukausiksi. Yhtäkkiä meidän 17-viikkoinen olikin neljä kuukautta.

Kuukausilla ei mentykään kuin pieni hetki. Nyt eilen se täytti jo puoli vuotta. Kohta se on vajaa vuoden tai reilu vuoden ikäinen (Tähän Pertti Jarlan Fingerpori-strippi, jos siltä tuntuu). Sitten se on sitä riippuen vähän tuurista niin kolmekymppiseksi tai viiskymppiseksi asti.

Vuosikymmenillä selviää sitten aina sataan ikävuoteen asti, jonka jälkeen aletaan taas laskea jo joka ikistä päivää. Jos vaikkapa kaksi kuuluisuutta kuolee ja toinen on yli ja toinen alle satavuotias niin juttu lehdessä tai telkkarissa menisi näin. "Kuuluisuus Virtanen kuoli 102 vuoden 7 kuukauden ja kuuden päivän iässä. Kuuluisuus Jokela oli kuollessaan 98-vuotias".

Tässä blogitekstissä ei nyt ole mitään muuta sen suurempaa järkeä kuin, että miksi me aletaan vaihtelemaan noita iän määritelmiä ja missä kohtaa niin pitäisi tehdä.

Kyllähän voi ihan hyvin sanoa vauvasta että se on 17 kuukautta, mutta mulle itelleni puoltoistavuotias kuulostaa fiksummalta. Samoin viisikuinen on jotenkin mukavamman kuuloinen kuin 22 viikkoa. Ehkä se on vaan matematiikka mikä jyllää, kun päässä on ajatus, että kuukausi on neljä viikkoa jne. Ja kun noi ei sovi yhteen niin otetaan sitten käyttöön ne yleistetyt versiot.

Tässä kuitenkin tapahtuu myös se virhe, jonka moni (varsinkin lapsen saanut) huomaa iän lisääntyessä. Päivät pitenee, mutta vuodet lyhenee. Jotenkin aika vaan hujahtaa. Mä väitän, että se johtuu siitä, että me lasketaan jo omia ikiämme vähän niinkuin tyyliin "Menossa kohti neljääkymppiä" tai "Vähän päälle kolmenkymmenen". Meidän aikayksikkö on vuosikymmen. Kai se nyt hitto soikoon menee kymmenesosat nopeammin. Jos alkaisi miettimään omaa ikäänsä kuukausina (402), viikkoina (1751) tai päivinä (12257) niin ei varmaan aika mene nopeammin.

Mä olen puolen vuoden kuluttua itse jo hypännyt 33. vuodesta 34. vuoteen, mutta vastaavasti päivissä ikää ei ole kuin 12439. Se on vielä samalla tuhatluvulla. Tosi paljon vähemmältä kuulostaa.

Näin lopuksi pitää todeta, että mulla ei ole ikäkriisiä. Varmasti ei ole. 33 on tosi hyvä vuosimäärä. ja 402 tosi hyvä kuukausimäärä. 1751 on ihan ok viikkomäärä. 12257 on päivinä just hyvä. 12258 saattaa olla vielä parempi.

Ainiin, meidän jätkä oli tasan 183 päivää vanha kun se oppi nousemaan karhunkävelyyn. Ryömiminen ja konttaaminen on ihan nössöille. Suoraan vaan varpaille ja crossfitiä treenaamaan. Söi myös ekaa kertaa protskuja tänään kananmunan muodossa. Näillä kahdella on ihan selkeästi yhteys. 


0 comments: