Puoluesihteereistä koostunut työryhmä antoi tänään ehdotuksensa uusien itsehallintoalueiden vaalien ajankohdasta ja muutamista muista niihin liittyvistä asioista.
Tärkein uutinen oli kunnallisvaalien siirtäminen huhtikuulta 2017 lokakuulle, jonne ajoitetaan myös maakuntavaalit. Tämä oli kaikkien muiden puolueiden kanta paitsi vihreiden ja RKP:n.
Ilmeisesti Vihreät ja RKP ovat myös ainoat, jotka arvostavat kunnallisdemokratiaa ja paikallistason toimijoitansa, koska niin törkeästä kuntapäätöksenteon aliarvioimisesta ja vähättelystä tässä on kyse.
Kuntavaalit siirrettiin keväälle 2017, jotta maahan saataisiin vakiintuva ja yhtenäinen vaalitapa eduskuntavaalien ja kuntavaalien kesken. Tämän koettiin olevan tärkeää, jotta ihmisten vaalitapaan voitaisiin vaikuttaa ja saada vaaleille arvostusta ja äänestysprosentti kohoamaan. Kevät myös koettiin perusteluissa paremmaksi ajaksi kampanjoida ja tehdä kampanjatyötä ehdokkaiden puolesta.
Tämä koko muutos siis tapahtui vain muutama vuosi taaksepäin. Sitä pidettiin isona muutoksena ja sen toivottiin erityisesti kohottavan kuntavaalien mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa. Nyt koko tältä järkevältä uudistukselta otetaan henki pois ennen kyin yksiäkään kuntavaaleja on edes järjestetty.
Samalla puolueiden sisäpiiri suoraan näyttää keskisormea demokratian peruspelisäännöille. Kuntavaalit alistetaan valtapelin heittopussiksi ja samalla kaapataan melkein puolitoista vuotta lisää hallitusvaltaisten kuntien päätäntävaltaan, kun uudet valtuustot ovat monilta osin sidottu edellisen valtuuston päätöksiin. Myös tätä epäkohtaa vastaan vaaliuudistus toimi.
Maakuntavaaleissa ja erityisesti ensimmäisissä sellaisissa puolueet tulevat marssittamaan ykkösketjunsa ehdokaslistoille. On hölmöä kuvitella etteikö tässä tapahtuisi myös kuntatason ehdokkuuksien valumista paikallisilta toimijoilta jo puolueissa paikkansa vakiinnuttaneille, kun kampanjat tullaan käymään maakuntatasolla julkisuudessa. Näin uudet ja paikalliset toimijat joutuvat kampanjoimaan sekä itsensä ja puolueen puolesta, mutta myös maakuntavaalien rummutuksen alla ja tietyssä mielessä kakkosvaalin asemassa. Tämä ei varmasti nosta kuntavaalien profiilia.
Kaiken tämän kuntavaalien tahallisen vähättelyn ja paikallisen päätöksenteon alaspolkemisen keskellä me cemme edes tiedä mistä tullaan äänestämään. Uudellemaalle on tulossa 99 valtuutettua 1,6 miljoonalle asukkaalle ja Kymenlaaksossa 59 valtuutettua 170 000 asukkaalle. Uudellamaalla joudutaan sovittamaan yhteen pk-seudun ja pikkukuntien täysin erilaiset tilanteet ja mitään konkreettista tai edes suuntaa antavaa tietoa siitä itsehallintoalueet edes päättävät ei ole olemassa. Ei tulo- tai menorakenteita, vastuita, valtuuksia tai mitään muutakaan.
Kaikessa huokuu kiire, osaamattomuus ja sisäiset pelikuviot, joilla pyritään minimoimaan kuntavaalitappio ja takaamaan mahdollisimman monelle puolueen ansioituneelle toimijalle taas uusi päätöksentekopalli, jolta olla pois eduskuntatyön tai muun toiminnan takia.
Espoon kuntavaaleissa on enemmän äänioikeutettuja kuin kaksissa maakuntavaaleissa. Eikö ihan oikeasti elinvoimaisia kaupunkeja tässä maassa jakseta koskaan tunnustaa yhtä tärkeinä alueina kuin muutakin Suomea?
Meillä olisi ollut erinomainen ja luonnollinen kohta järjestää vaali 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Se olisi ollut neljä kuukautta lisää aikaa järjestää itsehallintoalueiden valtuudet ja velvollisuudet ja kunnioittanut kuntalain mukaista kuntalaispäätöksentekoa.
Jostain syystä vain tuntuu siltä, että järkevät, luonnolliset ja loogiset päätökset suorastaan loistavat poissaolollaan nykypolitiikassa. Vanha kunnon hyvä veljeys sen sijaan voi hyvin ja paksusti. Pian vielä uusissa kammareissa.
Tärkein uutinen oli kunnallisvaalien siirtäminen huhtikuulta 2017 lokakuulle, jonne ajoitetaan myös maakuntavaalit. Tämä oli kaikkien muiden puolueiden kanta paitsi vihreiden ja RKP:n.
Ilmeisesti Vihreät ja RKP ovat myös ainoat, jotka arvostavat kunnallisdemokratiaa ja paikallistason toimijoitansa, koska niin törkeästä kuntapäätöksenteon aliarvioimisesta ja vähättelystä tässä on kyse.
Kuntavaalit siirrettiin keväälle 2017, jotta maahan saataisiin vakiintuva ja yhtenäinen vaalitapa eduskuntavaalien ja kuntavaalien kesken. Tämän koettiin olevan tärkeää, jotta ihmisten vaalitapaan voitaisiin vaikuttaa ja saada vaaleille arvostusta ja äänestysprosentti kohoamaan. Kevät myös koettiin perusteluissa paremmaksi ajaksi kampanjoida ja tehdä kampanjatyötä ehdokkaiden puolesta.
Tämä koko muutos siis tapahtui vain muutama vuosi taaksepäin. Sitä pidettiin isona muutoksena ja sen toivottiin erityisesti kohottavan kuntavaalien mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa. Nyt koko tältä järkevältä uudistukselta otetaan henki pois ennen kyin yksiäkään kuntavaaleja on edes järjestetty.
Samalla puolueiden sisäpiiri suoraan näyttää keskisormea demokratian peruspelisäännöille. Kuntavaalit alistetaan valtapelin heittopussiksi ja samalla kaapataan melkein puolitoista vuotta lisää hallitusvaltaisten kuntien päätäntävaltaan, kun uudet valtuustot ovat monilta osin sidottu edellisen valtuuston päätöksiin. Myös tätä epäkohtaa vastaan vaaliuudistus toimi.
Maakuntavaaleissa ja erityisesti ensimmäisissä sellaisissa puolueet tulevat marssittamaan ykkösketjunsa ehdokaslistoille. On hölmöä kuvitella etteikö tässä tapahtuisi myös kuntatason ehdokkuuksien valumista paikallisilta toimijoilta jo puolueissa paikkansa vakiinnuttaneille, kun kampanjat tullaan käymään maakuntatasolla julkisuudessa. Näin uudet ja paikalliset toimijat joutuvat kampanjoimaan sekä itsensä ja puolueen puolesta, mutta myös maakuntavaalien rummutuksen alla ja tietyssä mielessä kakkosvaalin asemassa. Tämä ei varmasti nosta kuntavaalien profiilia.
Kaiken tämän kuntavaalien tahallisen vähättelyn ja paikallisen päätöksenteon alaspolkemisen keskellä me cemme edes tiedä mistä tullaan äänestämään. Uudellemaalle on tulossa 99 valtuutettua 1,6 miljoonalle asukkaalle ja Kymenlaaksossa 59 valtuutettua 170 000 asukkaalle. Uudellamaalla joudutaan sovittamaan yhteen pk-seudun ja pikkukuntien täysin erilaiset tilanteet ja mitään konkreettista tai edes suuntaa antavaa tietoa siitä itsehallintoalueet edes päättävät ei ole olemassa. Ei tulo- tai menorakenteita, vastuita, valtuuksia tai mitään muutakaan.
Kaikessa huokuu kiire, osaamattomuus ja sisäiset pelikuviot, joilla pyritään minimoimaan kuntavaalitappio ja takaamaan mahdollisimman monelle puolueen ansioituneelle toimijalle taas uusi päätöksentekopalli, jolta olla pois eduskuntatyön tai muun toiminnan takia.
Espoon kuntavaaleissa on enemmän äänioikeutettuja kuin kaksissa maakuntavaaleissa. Eikö ihan oikeasti elinvoimaisia kaupunkeja tässä maassa jakseta koskaan tunnustaa yhtä tärkeinä alueina kuin muutakin Suomea?
Meillä olisi ollut erinomainen ja luonnollinen kohta järjestää vaali 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Se olisi ollut neljä kuukautta lisää aikaa järjestää itsehallintoalueiden valtuudet ja velvollisuudet ja kunnioittanut kuntalain mukaista kuntalaispäätöksentekoa.
Jostain syystä vain tuntuu siltä, että järkevät, luonnolliset ja loogiset päätökset suorastaan loistavat poissaolollaan nykypolitiikassa. Vanha kunnon hyvä veljeys sen sijaan voi hyvin ja paksusti. Pian vielä uusissa kammareissa.
0 comments:
Lähetä kommentti