Ootteko nähnyt neljää afrikkalaista?

"Hei ootteko nähnyt neljää afrikkalaista? Onko ne mennyt tästä? Yksi oli isompi afrikkalainen".

Iltapäiväkävelyllä sitä vaan törmää aina silloin tällöin erikoisiin tilanteisiin. Tänään se oli tällainen kysymyssarja vanhemmalta naishenkilöltä.

 Koskapa emme olleet nähneet neljän ihmisen porukkaa niin piti vastata kieltävästi. Mutta miksi ikinä noissa tilanteissa se ajatus ei kulje tarpeeksi nopeasti. Miksi vaan vastasi ei, kun olisi voinut vastata vaikkapa seuraavilla tavoilla;

"Puhuiko ne afrikkaa vai oliko niillä Afrikan asut?"

"Oliko ne menossa esittämään Afrikan lumikkia ja kolmea kääpiötä, koska niillä ei ole varaa seitsemään?"

"Onko teillä menossa aarteenetsintä, jossa tarvii olla yksi liikennemerkki, kaksi jalkapalloa, kolme vaahteranlehteä ja neljä afrikkalaista?"

"Tarvitsetko järjestyksenvalvojaa ja kolmea vapaaehtoista muihin hommiin?"

"Olitko tilannut ne jostain ja hävittikö posti ne vai lähtivätkö sinulta karkuun?"

"Onko iso niinkuin kolmemetrinen vai vielä isompi?"

"On tosi epäreilua pyytää ihmisiä auttamaan kuurupiilossa. Kyllä pitäisi itse etsiä".

"Onko teillä joku kisa kavereiden kanssa, kuka löytää eniten afrikkalaisia?"


 Nämä kaikki tuli ihan muutamassa minuutissa keskustelun jälkeen. Sitten tuli mieleen tietysti vanhat lastenlaulut. Suurin osa englanniksi, koska sillä kielellä meillä tupataan kuuntelemaan.

"Äitiankka huusi, että kvaak kvaak kvaak, mutta afrikkalaiset ei tullut takaisin".

"One little, two little, three little africans, four little..."

"Four little africans they lost their cardigans, and they began to cry..."

"Neljä pientä afrikkalaista marssi näin matinkylänraittia eteenpäin".


Toki myös ikivihreät kappaleet käytiin läpi.

"Mistä tunnet sä Afrikan? Onko oikea sulle hän?"

"Jäikö Mombasaan, näin ryhmä Afrikan?"

"Neljän afrikkalaisen baritonin bongomusiikkia"


Opettaja minussa olisi halunnut kysyä tietysti tarkentavia kysymyksiä naiselta.

"Kuinka monta afrikkalaista tarvitaan huolestuttamaaan espoolainen nainen?"

"Miksi afrikkalaiset kulkivat tien yli?"

"Mitä yhteistä on neljällä afrikkalaisella ja neljällä espoolaisella?"

Vastaukset ovat tietysti

"Neljä".

"Olivat pakenemassa Meksikon pikajunan vanhaltapiialta".

"Ovat samat tyypit".


Tietysti sitten kotimatkalla mietittiin, että nähtäisiinkö tämä neljän kadonneen afrikkalaisen ryhmä. Nähtiin neljän nuoren ryhmä, joista yksi oli tyttö ja mietittiin, että oliko naisella mennyt sanat iso ja tyttö vaan sekaisin.

Nähtiin myös toinen neljän porukka, mutta ne oli kaikki niin samankokoisia nuoria poikia, että ei kyllä olisi pystytty erittelemään, kuka niistä oli iso.

Jotta tällainen huonolla maulla kirjoitettu blogiteksti tänään. Jos tulevaisuudessa joku kysyy, olenko nähnyt afrikkalaisia niin ehkä aivot toimivat nopeammin.

Toivottavasti mun oppilaani osaavat maantietonsa vähän paremmin.