Voi opetusministeri sentään.

Tänään oli eduskunnan kyselytunti, jossa useampi kansanedustaja puhui varhaiskasvatukseen suunnatuista rakennemuutoksista, kuten ryhmäkokojen kasvattamisesta.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosesta saa vain kerta kerralta enemmän käsityksen siitä kuuluisasta lampaasta, joka on heitetty susien teuraaksi. Hän ei kykene vastaamaan mihinkään kysymykseen muuta kuin ulkoa opeteltujen, toistettavien fraasien kautta. Puhe on selkeää, mutta olemus vaikuttaa tyypiltä, joka on täysin väärässä paikassa. Kaikki elekieli, rytmi ja kehonkieli viittaa siihen, että ministeri olisi pakenemassa paikalta minä hetkenä hyvänsä.

Ennen kuin ministeri saa minkäänlaista vakuuttavuutta omaan ulostuloonsa, on ihan turha käyttää paperista luettuja tai ulkoa opeteltuja lauseita Suomen erinomaisesta varhaiskasvatuksesta, uudesta varhaiskasvatuslaista (joka oli edellisen hallituksen tekosia) jne.

Tulee sellainen olo, että ministeri Grahn-Laasonen on todella heitetty uhriksi opetusministeriöön. Hänet on laitettu kasvoksi leikkauksille, sen sijaan että opetusministeriksi olisi laitettu pätevä tai ylipäänsä millään tavalla asiansa osaava ihminen, joka olisi saattanut kärsiä paljon enemmän poliittisesti kuin nuori Grahn-Laasonen.

Kuudesti mainitsi ministeri kuinka erinomaista meidän suomalainen varhaiskasvatus tai esiopetus tai ammattikunta on. Kertaakaan hän ei vastannut kysymyksiin, joita hänelle esitettiin.

Kaiken kaikkiaan väitän tällä hetkellä, että voisin poimia tuntemistani kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisista ainakin puolet ja heillä olisi enemmän valmiuksia vastata ministerille esitettyihin kysymyksiin myös poliittiselta ja taloudellista kannalta. Parempia esiintyjiä heistä olisi varmasti vielä suurempi osa. 

Tsemppiä vaan jatkoon ministerille, mutta juuri nyt ensimmäiset viikot ovat kyllä todella heikkoja.

Toinen ministeri, josta jää koko ajan erittäin negatiivinen kuva, on ministeri Rehula. Hänen puhumisensa ja ulostulonsa on sellaista, kuin hän puhuisi koko ajan pienille lapsille. Ja edes pienille lapsille (kuten joskus aiemminkin tuli kirjoitettua) ei pitäisi puhua niin kuin ministeri Rehula puhuu.

Ministerinä on turha uhota tai antaa kuva "oikeutetusta närkästyksestä". Jos lukuja tai vaikutuksia ei ole tehty koska on "strateginen hallitusohjelma" niin silloin on turha puhua siitä kuinka asiat tullaan varmasti tekemään. Jos ei ole päivämäärää tai numeroa niin älä sano, että asia varmasti selvitetään. Älä sano tällaisia asioita ministerinä ennen edes pienen pientä faktaa.

Strategisesta hallitusohjelmasta voisi kirjoittaa vielä vaikka kuinka paljon, mutta vertaus siitä että tasa-arvokirjaus ei sinne mahdu, mutta hevosenlannan poltto ja muita äärimmäisen suuria linjoja saadaan kirjattua, kertoo hallitusohjelman tekemisen tasosta tarpeeksi.

Kyselytunnin koomisin kohta oli ehdottomasti kansanedustaja Jaskarin ja ministeri Soinin kolmen minuutin keskinäinen kehumisen kerho koskien alhaisempaa "työhön kannustavaa" veropohjaa. Pitäisikö olla erillinen opposition ja hallituspuolueiden kyselytunti? Olisi ihan äärimmäisen viihdyttävää katsoa tunti hallituspuolueiden keskinäistä retostelua nykyisten "Olette kyllä ihan superhallitus" -tyyppisten "kysymysten" sijaan.

No mielenkiintoinen kyselytunti kaikkinensa se oli. Kyllä tästä vielä vaalikausi saadaan aikaiseksi. Toivottavasti nykyinen vaalikausi ei heijastele kaiken sen loppumista, mikä tekee Suomesta hyvän.