sunnuntai 10. elokuuta 2014

Yksissä häissä

Oltiin Pyryn kanssa ekaa kertaa juhlissa lauantaina. Pikkusisko meni naimisiin ja mentiin sinne niin, että oltiin ensin kirkossa minä, Liisa ja Pyry kaikki kolme. Sen jälkeen Liisa lähti toisiin häihin ja me mentiin Pyryn kanssa siskon juhliin.

Kaikki meni tosi hyvin itse juhlissa. Pyry oli kauhean pirteä ja hyvinvoiva ja ainoastaan muutama kova ääni vähän pelästytti. Bileet itsessään oli tosi kivat ja uni tuli aika nopeasti kun päästiin kotiin. Tosin herääminen siihen että ei ollut saanut maitoa pitkään aikaan tuli aika pian, mutta Liisakin oli jo kotona siinä vaiheessa.

Se mikä sitten on tän tekstin pohjana niin on ihmisten häät ylipäänsä. Omien häiden järjestelemisessä olen ollut kerran mukana. Muiden häissä vieraana aika monta kertaa ja jopa silloin tällöin auttelemassa järjestelyissä (Ollaan nimittäin ihan supertaitavia suurten telttarakennelmien pystyttäjiä nykyään).

Eilen oli siis kahdet häät. Toiset oli Pyryn kummitädin häät ja toiset minun siskon häät. Siskon häissä oli jumalattoman paljon lapsia, siis todella paljon. Ihan järjettömästi. Paljon.

Pyryn kummitädin häät oli lapsettomat juhlat.

Ja kummatkin on ihan yhtä hyvä. Ja kummatkin on ihan ok. Mutta tää ei ilmeisesti ole kaikille ihan selvää.

Mua alkoi kauheasti kiinnostamaan lapsettomat häät ajatuksena. Olen muutamissa sellaisissa ollut, mutta en kertaakaan vielä itse isänä. Ainoat paikat mistä oikeastaan sitten keksin etsiä mielipiteitä asiasta on netin keskustelupalstat. Tässä muutamia, kiihkottomia, asiallisia kommentteja liittyen lapsettomiin häihin.



"Itse ilahtuisin, jos saisin syys juhlia miehen kanssa kaksin ilman lapsia. No kaikki eivät olekaan yhtä itsekeskeisiä kuin sinä...."

"Oletko niin avuton, että et pysty miehen kanssa juhlimaan, ellei joku kutsu sinua häihin. Ei ihme, että miehet etsii uuden naisen, jos jotkut naiset on näin tyhmiä, etteivät voi jättää lapsiaan hoitoon, ellei joku järjestä heille teennäisiä karjalanpaisti-jonotus-morsiamenryöstö-humppatanssi-juhlia"

 "Otat vauvan mukaan, jos päätät lähteä. Kyllä siellä juhlissa yksi vauva menee."

"Pientä vauvaa ei voi jättää kotiin. Jos haluat ystävän tulevan häihisi, sinun on hyväksyttävä vauva. Jos et halua edes vauvaa, et myöskään loukkaannu kun ystäväsi ei tulekaan. 
Ymmärrän lapsettomat häät, mutta minun on vaikea ymmärtää, miksi pieni vauva ei voisi tulla lapsettomiinkin häihin. Sovitte vain etukäteen, että jos lapsi itkee kirkossa, vanhemmat vievät vauvan ulos rauhoittumaan. Muutenhan vauvoista ei ole juuri mitään haittaa tai estettä viettää sellaisia häitä kuin morsiuspari haluaa. Jos vauva on itkuinen tapaus, tuskin äitikään jaksaa kauaa vauvan kanssa olla kirkossa."

Nämä oli vielä suhteellisen kevyttä kamaa verrattuna aika moneen kirosanoilla ladattuun tekstiin sekä puolesta että vastaan.

Okei, kyllä mullakin on mielipide, siksihän mä ylipäänsä aloin tätä kirjoittamaan.

Se on ihan yks hiton hailee mitä sinä ajattelet itsestäsi, lapsestasi (ihanasta pikku kultamussukastasi niih...) tai ylipäänsä kenestäkään tällä pallolla. Jos et halua mennä lapsettomiin häihin ilman lastasi, älä mene. Jos olet sitä mieltä, että lapsettomat häät on loukkaus sinua tai maailmaa ja perheellisiä kaikkialla sen pinnalla kohtaan, pysähdy, hengitä ja läpsäise itseäsi poskelle pari kertaa.

Häät on sellainen juhla, jonka mä uskon että jokainen toivoo kokevansa kerran elämässään. Niiden järjestäminen on ihan tosi iso juttu. Jos olet itse järjestänyt ne niin ihan varmasti tiedät sen. Jos et ole järjestänyt häitä etkä halua ymmärtää niin pysähdy, hengitä ja läpsäise itseäsi poskelle pari kertaa.

Välillä on ihan helvettiä miettiä, että ketä häihin pyytäisi. Voiko tuon serkun kutsua, mutta tuota ei. Voiko joltakulta jättää kutsumatta vaimon ihan vaan siksi, että se on hirvittävä ihminen. Jos kukaan ei koskaan loukkaantuisi mistään ja voisi aina tehdä niin kuin itse haluaa niin kutsut olisi tosi paljon helpompi lähettää. "Herra Virtanen. Toivomme teidän tulevan häihimme, mutta jättävän ihan järjettömästi dokaavan ja kiukuttelevan tyttöystävänne Koskelan kotiin." Olispa helppoa. Mutta kun se ei mene niin. Ja kyllä, vaikka siihen ei ole mitään syytä niin hääparit stressaa siitä että toivottavasti kukaan ei loukkaannu heidän häistään.

Mä olen itsekin sanonut monelle ihmiselle, että ei tarvi stressata. Viimeks viime viikolla siskolleni sanoin niin. Mutta totuus on, että kyllä sitä stressaa. Häihin käytetään kuitenkin kymmeniä tai satoja tunteja valmisteluja, paljon rahaa ja vaivaa. Niistä oikeasti halutaan ikimuistoiset juhlat. Mulla oli hyvä tuuri omien häideni kanssa ja se päivä on edelleen yksi kivoimmista ja mahtavimmista mun elämässäni.

Siksi jokaisella hääparilla on täysi oikeus päättää ihan juuri itse ketä juhliinsa kutsuvat ja millaiset juhlat järjestävät. Jos saisin joskus kutsun häihin esimerkiksi Star Wars vs. LOTR teemalla niin mä tekisin kaikkeni, että mun valosapeli olis yhteensopiva Liisan jousipyssyn kanssa. Jos taas tulis kutsu uikkariteemaisiin häihin, joihin on kutsuttu vain naisia tai tosi hompahtavia miehiä ja siinä olis mun nimi kutsussa niin mä ettisin pinkeimmät ja kireimmät speedot mitä löytyy.

Ja jos mut ja Liisa kutsutaan häihin, joissa halutaan juhlia vain aikuisten kesken niin silloin Pyry saa jäädä hoitoon jos se vaan on käytännössä mahdollista. Mä tiedän, että on ihmisiä joiden mielestä pienen lapsen jättäminen hoitoon on ihan sama kuin sen syöttäisi suoraan saatanalle. Mä en vaan ole samaa mieltä. Mä haluaisin kauheasti kirjoittaa, että mä ymmärrän niiden ihmisten mielipiteen, mutta mä en ymmärrä.

Käytännön järjestelyt mä ymmärrän. Vaikkapa alle puolivuotiaan vauvan kanssa voi olla oikeasti ihan mahdotonta se, että vauva jäisi hoitoon. Tai se, että äidin rinnat kipeytyy jo tunnissa, jos niitä ei tyhjää. Tai jos ei vaan satu olemaan mahdollisuutta siihen hoitajaan. Mä olen kuitenkin ihan satavarma, että 99% hääpareista ymmärtää tämän myös.

Tulipa kauhea paasaus ja vuodatus tästä tekstistä. Mutta pointtina on nyt kuitenkin se, että älkää ihmiset jaksako marista siitä, jos joku ei sataprosenttisesti huomioi teidän elämän jokaista koukeroa (Kyllä, sun lapses on koukero. Pyrykin on koukero). Jokaisella on oikeus järjestää häänsä, muut juhlansa ja vaikka ihan arkensa sillä tavoin kun hän haluaa. Ei sun lapsesi, sun, mun tai mun lapseni ehdoilla.

Jos et halua mennä johonkin älä mene. Jos haluat mennä ja sulla on siihen mahdollisuus mene ihmeessä. Jos haluat mennä, muttet pääse niin se on harmillista. Aina ei kuitenkaan onnistu kaikki niinkuin itse haluaa.

Kaikki häät on jees. Mä tykkään kyllä häistä. Onneks on yhdet vielä tiedossa. Saadaan varmaan Pyrykin hoitoon toivottavasti :)

0 comments: