tiistai 29. huhtikuuta 2014

Nollavaatepiste, origo

Mun lapseni omistaa jo nyt enemmän vaatteita kuin minä olen omistanut aikuisikäni aikana. Silti mun yhdet farkut on maksanut melko paljon enemmän kuin me on käytetty Pyryn vaatteisiin.

Mistä lastenvaatteet tulee? Miksi lapsella pitää olla merkki t-paita? Missä on se mystinen paikka, josta kierrätettävät, ties kuinka monella lapsella käytössä käyvät bodyt kilahtaa kassaan? Missä on lastenvaatebisneksen origo?

Lastenvaatebisnes on melko kannattavaa. Sen liikevaihdon ennustetaan kasvavan 156.8 miljardiin dollariin vuositasolla vuoteen 2015 mennessä (lähde).

Me ollaan tähän mennessä käytetty, nyt kolmetoistaviikkoisen lapsen kanssa vaatteisiin yhteensä alle 50€. Tottakai me ollaan vain yksi esimerkki, mutta kun katsoo kenen tahansa tutun perhettä niin trendi on aika samanlainen. Vaatteita saadaan, lainataan, kierrätetään, lahjoitetaan ym. Toki Pyrykin on saanut jo useamman lahjana ostetun, kyllä ne on tuohon 156. miljardiin osansa tuonut. Nopeasti kuitenkin laskettuna meidän vuosikulutuksella joka osuu laskennallisesti ehkä 100€ paikkeille tän vuoden puolella (jos ei nyt ihan hullaannuta), pitäisi maailmassa olla sillä keskiarvolla 1,6 miljardia lasta jolle vaatteita ostellaan tällä summalla vuosittain.

Epäilen vahvasti, että ei ole.

No onko Pyry ollut sitten vaatteitta?

No ei ole sitäkään.

Meillä oli ihan esimerkinomaisesti yli 60 pipoa, joista noin 25 sellaista valkoista leuan alle sidottavaa kypärämyssyä, bodyja noin 50-100 ja yöpukuja parikymmentä.

No mistä nää kaikki vaatteet sitten tulee. Tutuilta, perheeltä, kollegoilta ym. Sisko ja vaimon siskontyttö sai kumpikin pojan alle vuosi sitten. Moni muu tuttu omaa alle 3v lapsia useampiakin. Näitä on sitten taas laitettu eteenpäin toiselle siskolle ja Liisan kaverille, joiden vauvat syntyy kesällä ja syksyllä.

Aika paljon meidän vaatteista on esimerkiksi mennyt suoraan seuraaville vauvoja saaville ihmisille, käymättä kertaakaan Pyryn päällä.

Jokuhan kaikki nuo vaatteet on ostanut, jos ei muut niin Kela äitiyspakkauksiin. Vai lahjoittaako ne firmat Kelalle nuo tuotteet. Jos joku tietää vastauksen niin saa kommentoida. Pointti on kuitenkin, että kun kaikki ihmiset joita me tunnetaan kierrättää lastenvaatteita tosi paljon ja kukaan ei oikeen ole sellainen, että ei esimerkiksi kelpuuttaisi vanhoja vaatteita lapsellensa niin kuka tekee ton 156.8 miljardia.

Onko maailmassa sitten niitä, jotka ostaa tuhannella, kahdella tuhannella tai viidellä tuhannella vaatteita lapsellensa vuodessa. Tällasia lapsia ei tarvittaisi kuin 30 miljoonaa kappaletta niin oltaisiin jo lähellä tuota loppusummaa.

Loppujen lopuksi viisi tonnia saisi menemään lastenvaatteisiin suht helposti.

Pari haalaria Anton & Ninasta n.250€
Zalandon olopotkari 112€
Reiman ulkoiluasu 65€
Zunblock urheiluvaatteita pari kappaletta n.120€
...
Joo ei onnistu näin.

Koitetaan toista tapaa.

Amazonkaan ei auttanut, mutta googlesta apu löytyi.

Gaultierin puku 317€
Fendin lumipuku 588€
Cavallin liivi 231€
Vaihdetaan tässä välissä Englantiin ja Harrodsille
Marie Chantal Kashmirvillavaatesetti £460
ja mun suosikki
Diorin t-paita £110

Saahan sen kulumaan kun oikeen haluaa sen viisi tuhatta. Me mennään kuitenkin vielä toistaiseksi tolla siskolta saadulla sairaan hienolla nalle-puh t-paidalla :)

Ei ehkä  löytynyt tämän tekstin aikana lastenvaatebisneksen nollapistettä tai sitä mistä noi kaikki meidänkin vaatteet on kiertänyt tuonne kaappiin. Jotain ainakin tuli opittua googlailulla ja ihmettelyllä kuitenkin.

Ja jos jollain on toi Diorin t-paita tai Fendin lumipuku, jotka on jäänyt pieneksi niin Pyry ottaa ne mielellään. Voidaan vaikka vähän maksaa.



0 comments: